Jottain tolokkua torppaamiseen

Oululainen poliittinen "remonttiryhmä" pohti lukuisia esityksiä koskien vuoden 2015 talousarvioesityksiä.
Hyvinvointipalvelujen osalta esitys pitää sisällään terveysasemien toiminnan muutoksia kohti matalamman kynnyksen palveluja. Osa terveysasemista toimii jatkossa hyvinvointikeskuksina. Oulu on jaettu maantieteellisesti neljään alueeseen, pohjoinen, eteläinen, itäinen ja läntinen.

Kun uutinen palveluverkon tiivistämisestä levisi, ihmisille eri alueella tuli paniikki. Itselleni on tullut mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: Nytkö se meidän alueen terveysasema lähtee? Miksi lakkautetaan terveysasema juuri meidän alueelta? Jäämmekö nyt heitteille? Kuka meitä hoitaa? Mistä saamme palvelut jatkossa? Jopa sellaista on ilmassa, että asukasyhdistykset keräävät nimiä adressiin palvelujen säilyttämiseksi. Kukapa ei nimeänsä panisi!

Lienee kuitenkin tarpeen esittää tässä muutama ajatus, joka toivon mukaan hieman rauhoittaa kuntalaisia.
Kysykääpä itseltänne seuraavat kysymykset: kuinka monesti vuoden aikana olen käynyt terveysasemalla ja millainen mielikuva minulla itselläni on niiden toiminnasta? Saako omalle terveysasemalla kohtuullisessa ajassa aikoja sairaanhoitajalle tai lääkärille? Vai onko käynyt niin, että arvauskeskuksen maine on ajanut teidätkin hakemaan palveluja yksityiseltä tuottajalta?

Oulun taloustilanne ei kaipaa enää lisäselityksiä – voi vain todeta, että se on todella huono! Jos kotitaloudessa tulee tilanne, että rahat loppuvat, mitä silloin tehdään? Pysähdytään tietenkin miettimään, mitkä laskut pitää ehdottomasti hoitaa, mistä perheen arkitoiminnoista pitää ehdottomasti pitää kiinni ja mistä voidaan luopua kokonaan.

Tätä samaa ajattelua remonttiryhmä harrasti. Kuntalaisten palvelut pitää ehdottomasti hoitaa, mutta ne voidaan toteuttaa tuottamalla palveluja toisella tavalla. Ja napata euroja toimintaan niistä seinistä!

Terveysasemien vastaanottoaikojen saaminen ei ole todellakaan ollut kohdallaan. Kiireettömään vastaanottoon jono on minimissään kuukauden. Vika ei ole lääkäreissä eikä hoitohenkilökunnassa vaan systeemissä. Uskon vahvasti, että vahvistamalla nyt esitettyä kuutta hyvinvointikeskusta, saamme toimivammat yksiköt vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeisiin.

Henkilökunta voi keskittyä jopa toiminnan kehittämiseen, sen sijaan, että jatkuvasti joutuu torppaamaan tulijoita, kun ei vastaanottoaikoja ole!

Uusille hyvinvointikeskuksille ollaan rakentamassa ajanvarauksetonta vastaanottoa. Kiimingin hyvinvointikeskuksessa tätä on pilotoitu jo jonkin aikaa ja asukkaat ovat tyytyväisiä. Nyt samaa toimintamallia ollaan viemässä myös muihin hyvinvointikeskuksiin: Myllyojalle, Haukiputaalle, Tuiraan, Kaakkuriin, Kontinkankaalle. Parempaa vai mitä? Ennen roikut puhelimessa ja yritit saada puhelimessa apua ja aikoja, onnistumatta kuitenkaan.

Rajakylään, Kaijonharjuun, Höyhtyälle, Ylikiiminkiin, Yli-Iihin ja Oulunsaloon suunnitellaan hyvinvointipisteet. Sehän ei tietenkään tarkoita samassa laajuudessa annettavia palveluja kuin nykyisillä terveysasemilla. Mutta se tarkoittaa sitä, ettei alueen asukkaita jätetä pulaan, vaikka kulmakuntapoliitikot mitä muuta väittäisivät!

Remonttiryhmä linjasi jämäkästi, että ennen kuin yhtään aiottua suunnitelmaa eri aluiella toteutetaan, pitää olla suunnitelma siitä, mitä palveluja alueen hyvinvointipisteisiin jää. Tämä työ on käynnistynyt.

Joten nyt toivon malttia matkaan ja kuntalaisilta luottamusta siihen, että remonttiryhmä on esittämässä näitä toimenpiteitä vastuullisena ja tietoisena siitä, että kehittäminen pitää lähteä kuntalaisten palveluista – ei siitä, että seinät säilyvät tai entinen meno jatkuu eikä aikoja saada ja julkisen terveydenhuollon maine entisestään vaan huononee!

Marisemalla ja vanhasta kiinni pitämisellä ei tätä Oulua saada millään nousemaan.
Ottakaamme kehittämishaaste yhdessä vastaan. Laitetaan yhdessä meidän julkiset terveyspalvelut sellaiseen kuntoon, että kun koko valtakuntaa koskeva sote-uudistus vihdoin meidät tavoittaa, meitä suorastaan vingutaan tuotantokumppaneiksi muiden kuntien taholta!