Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisten usko politiikkaan, usko omiin kykyihinsä vaikuttaa asioihin on suuresti rapautunut. En yhtään ihmettele asiaa. Samaan aikaan kun kansalaisille tarjotaan varuskuntien lakkauttamisia, eläkeiän nostamisia ja säästölistoja, syydetään rahaa kriisimaille. Vaatii lujaa luottamusta ja uskoa päätöksentekijöitä, jotka yhteen ääneen vakuuttavat, että näin on meille kaikille parasta.
Siitä huolimatta en ihmettele lainkaan, että kapinahenki nousee myös suomalaisissa. Me vain olemme niin kilttiä ja kohteliasta kansaa, että purnaamme kotona tai työpaikoilla, joilla vielä semmoinen on, mutta emme lähde barrikadeille polttopullojen kanssa. Tämmöinen menettelytapa ei sovi suomalaisille.
Katsoin kaupungintalon edessä mielenosoitusta Sanginjoen ulkometsien puolesta. Ihmiset olivat lähteneet liikkeelle uskomansa asian puolesta. Kapinahenki siis elää! En ole heidän kanssaan samaa mieltä muutamista asioista, mutta ihailen tapaa, jolla asiaan halutaan vaikuttaa. Siis ryhmänä ja yhdessä, selkeästi kantansa esiin tuoden. Kukahan lähtisi vetämään mielenosoitusta ihmisten puolesta? Niiden puolesta, joilta on mennyt työpaikka alta, joilla ei ole rahaa riittävästi lasten harrastuksiin ja jotka tappelevat päivittäisen selviämisensä kanssa.
Syksyllä käydään uuden Oulun ensimmäiset kuntavaalit. Vaaleissa uusitaan taas valtakirjat.Mitä tarkoitan tässä valtakirjalla? Valtakirjalla yksittäinen ihminen antaa valtuutuksen toiselle edustaa itseään yhteisissä asioissa, sanoo wikipedia. Poliittinen valtakirja tulee vaalien myötä. Vaaleissa kuntalaiset ratkaisevat puolueohjelmien ja vaaliteemojen valinnalla myös sen, millaiset ovat reunaehdot, joilla he tämän valtakirjan edustajilleen luovuttavat. Valtakirja siis velvoittaatekemään linjaukset yksittäisissä, joskus jopa vaikeissakin asioissa. Ja sillä valtakirjalla ratkaistaan, kuka on ihmisyyden puolella. Ratkaistaan myös se, kenen sydän on mukana päätöksenteossa. Ihmiset antavat valtakirjansa asioiden hoitoon ja samalla valitsevat linjaukset, miten jatkossa Uudessa Oulussa hoidetaan terveyspalvelut, opetus, katujen kunnossapito, julkinen rakentaminen jne. Ja miten hoidetaan niiden ihmisten asiat, joita ei näy kaupungintalon portailla mieltään osoittamassa.
Yksinään ei kukaan valtuutettu pysty toimimaan. Poliittisia irtopisteitä voi keräillä, joskus siinä onnistutaankin, mutta tosiasia on, että jokainen tarvitsee tuekseen oman ryhmänsä, mutta sen lisäksi useimmiten myös muiden valtuutettujen tuen. Ja sen eteen pitää tehdä töitä. Ei riitä se, että yksinään provokatorisesti hilluu mediassa ja lehtien palstoilla ja on systemaattisesti kaikkea vastaan. Tarvitaan myös tekoja.
Tekoja tekevät myös oululaiset demarit, joiden uudeksi valtuustoryhmän ryhmäpuheenjohtajaksi tulin valittua. Tekoja ihmisten eteen. Valtuustoryhmässäni istuu kokeneita, eri laisilla taustoilla olevia valtuutettuja, jotka ovat jättäneet ja tulevat jatkossakin jättämään ihmisen näköisen jalanjälkensä oululaiseen päätöksentekoon. Arvostan heitä suuresti ja nöyränä otan ryhmyrin tehtävät vastaan.Se, mitä olen päätöksenteossa todella kaivannut, on se, että joskus löytyisi sellainen konsensus, joka hyppäisi yli puoluerajojen ja olisi aidosti oululaisen ihmisen asialla. Pakkaa vain tuo puoluepolitiikka sotkemaan joskus hyvätkin aloitteet. Ei ole ihme, jos ihmiset tympääntyvät eivätkä koe tulevansa kuulluksi ja saavansa verorahoilleen vastinetta! Ehkäpä Uusi Oulu tuo tähänkin asiaan muutosta! Toivoa soppii!
perjantai 24. helmikuuta 2012
torstai 16. helmikuuta 2012
Oulu Demareiden uuden valtuustoryhmän pj:n ajatuksia
Uutena ryhmäpuheenjohtajana ryhdyn jälleen ahkeraksi ja yritän päivittää blogiani – jos nyt en ihan päivittäin, niin ehkä kuitenkin hieman useammin kuin tähän saakka.
Kaupungin poliittisella rintamalla keskeisiä asioita ovat Sanginjoen ulkometsät, joka on tulossa 20.2. valtuustoon, lähinnä tiedoksi –asiana. Lukuisia mielenosoituksia on nähty kaupungintalon edustalla. Demareiden valtuustoryhmä saa asiasta selvityksen molempien osapuolten- luontojärjestöjen ja kaupungin geodeetin alustusten pohjalta. Ilmeisesti saamme tuolloin myös kuulla, mitä pohjoisen kansanedustajat ovat tehneet asian eteen – muutakin, kuin kirjoitelleet nimiään adresseihin ja vaatineet isoon ääneen kansallispuiston perustamista. Kansallispuiston perustaminen kun sattuu olemaan valtiovallan alaista toimintaa. Pitääkin hoksauttaa vihreiden kansanedustaja Satu Haapalaista, että ottaisi sen vihreän ympäristöministeri Niinistön puhutteluun asiassa.
Jotenkin tässä taas huokuu se, etteivät monetkaan asialle vihkiytyneet jaksa/viitsi ottaa asioista selvää – niin paljon helpompaa on kuulua vaan joukkoon ja uskoa kaikki, mitä provokatiivisesti asiasta yksikantaan ilmaistaan. Suojelua vaativat ovat aktiivisesti unohtaneet, että jo 17.12.1987 on 331 ha: alueet Isokangas RN:o 10:5 ja Karjalainen RN:o 10:25 julistettu luonnonsuojelulain nojalla suojelluksi/Lääninhallitus, allekirjoittajana maaherra Ahti Pekkala. Alueet on merkitty maarekisteriin 2.6.1988
Lisäksi kaupunki on alueelta vapaaehtoisuuteen perustuen suojellut alueita, joten suojelussa on tällä hetkellä 740ha, mukautettuna metsätalousvyöhykkeenä 140ha ja metsätalousvyöhykkeenä 1650ha. Oma kantani on, että Sanginjoelle tarvitaan monimuotoisuutta – suojeltua aluetta osittain, mutta myös hoidettua metsätalousvyöhykettä, jossa ryteiköt on harvennettu niin, että puolukat ja metsäsienet ovat ihmisten ulottuvilla.
Toinen erittäin paljon tunteita kuohuttava asia on Viinivaaran pohjavesihanke. Olin taannoin Haukiputaalla asukasyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa, jossa kaikki muut asiasta ohjelman mukaisia puheenvuoroja käyttäneet olivat visusti hanketta vastaan, paitsi Oulun Veden Lähdemäki ( on siinä miestä nimellä paiskattu). Esitinkin puheenvuorossani vapaasti hyödynnettävän idean, jossa olivat tasapuolisesti edustettuina niin kannattajat kuin vastustajat. Vasta tällainen tilaisuus tuo oikeat argumentit esille, joiden perusteella kuntalaiset saavat vapaasti muodostaa oman käsityksensä asiasta.
Tällä hetkellä asia seisoo Vaasan hallinto-oikeudessa, jonne asiasta on tehty valitus. Hanke maksaisi toteutuessaan n. 80 miljoonaa euroa. Itseäni hankkeessa häiritsee suunnattomasti se, että alun perin varajärjestelmäksi kaavailtu hanke onkin nyt kääntynyt pääjärjestelmäksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että jatkossa Oulu ottaisi oman juomavetensä Viinivaarasta eikä enää Oulujoesta. Sillä samalla pohjavedellä huuhdeltaisiin sitten WC-pytyt ja pestäisiin pyykit– kaksoisputkitus ei kuulemma tule kysymykseenkään. Teknologiakaupunki Oulu ei siis ole osannut ratkaista asiaa teknisesti kestävällä tavalla?
Viinivaarasta päättäminen siirtynee syksyn kultavaalien jälkeiselle ajalle, jolloin voidaan Viinivaarasta nostaa tarvittaessa Uuden Oulun kuntavaaliteema. Toivottavasti tuolloin järjestetään tilaisuuksia, joissa mitellään voimia niin vastustajien kuin kannattajienkin kesken. Luulisi tällaisen keskustelutilaisuuden innostavan myös kaupunkilaisia.
Kastellin monitoimitalon elinkaarimalli herättää myös poliittisia intohimoja. Kaupunginhallitus kun viisaudessaan teki oman elinkaarimallinsa, jossa palvelut päätettiin kaupunginhallituksen päätöksellä antaa asfalttifirmana paremmin tunnetun Lemminkäinen Talo Oy:n järjestettäväksi. Jotta palvelut saataisiin Lemminkäiselle kannattavaksi, lisättiin pakettiin vielä 15 päiväkodin ateriapalvelut. Varsinainen talonrakennus tehdään omaan taseeseen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että Lemminkäinen rakentaa ja kaupunki maksaa! Tulevan toimijan kanssa on tehty salainen sopimus, jossa palvelut ja tilan käyttö annetaan asfalttifirmalle 25 –vuodeksi. Tilanne on varsin erikoinen, kun Uutta Oulua ollaan rakentamassa ja kaikille viranhaltijoilla on 5 vuoden irtisanomissuoja. Siis viranhaltijoilla, tämä ei koske sijaisia.
Demareiden valtuustoryhmä teki oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen päätökseen, sillä seurauksella, että palvelupaketista otettiin pois 15 päiväkodin ateriapalvelut, mutta muutoin kh katsoi äänestyksellä, ettei ole syytä muuttaa jo tehtyä päätöstä. Siis ei anneta asiaa valtuuston päätettäväksi!
Sunnuntaina ryhmämme miettii, mitä asialle tehdään. Edessä on valituksen tekeminen hallinto-oikeuteen.
Henkilöstöjärjestö JHL on myös tehnyt oikaisuvaatimuksen samaan päätökseen. Heidän vaatimus ei ole vielä ollut kh:n käsittelyssä.
Tällaisia akuutteja asioita on käsittelyssä. Toivottavasti tämä aukesi lukijoille. Paljon on työtä jäljellä. Kuten Foorum24:n kolumnissa kerron, demareiden valtuustoryhmä on tehnyt ja tulee tekemään ihmisten näköisiä päätöksiä, herkällä korvalla kuunnellen.
Saapi soittaa, saapi kirjoittaa, saapi ottaa tähänkin kantaa…
.
Kaupungin poliittisella rintamalla keskeisiä asioita ovat Sanginjoen ulkometsät, joka on tulossa 20.2. valtuustoon, lähinnä tiedoksi –asiana. Lukuisia mielenosoituksia on nähty kaupungintalon edustalla. Demareiden valtuustoryhmä saa asiasta selvityksen molempien osapuolten- luontojärjestöjen ja kaupungin geodeetin alustusten pohjalta. Ilmeisesti saamme tuolloin myös kuulla, mitä pohjoisen kansanedustajat ovat tehneet asian eteen – muutakin, kuin kirjoitelleet nimiään adresseihin ja vaatineet isoon ääneen kansallispuiston perustamista. Kansallispuiston perustaminen kun sattuu olemaan valtiovallan alaista toimintaa. Pitääkin hoksauttaa vihreiden kansanedustaja Satu Haapalaista, että ottaisi sen vihreän ympäristöministeri Niinistön puhutteluun asiassa.
Jotenkin tässä taas huokuu se, etteivät monetkaan asialle vihkiytyneet jaksa/viitsi ottaa asioista selvää – niin paljon helpompaa on kuulua vaan joukkoon ja uskoa kaikki, mitä provokatiivisesti asiasta yksikantaan ilmaistaan. Suojelua vaativat ovat aktiivisesti unohtaneet, että jo 17.12.1987 on 331 ha: alueet Isokangas RN:o 10:5 ja Karjalainen RN:o 10:25 julistettu luonnonsuojelulain nojalla suojelluksi/Lääninhallitus, allekirjoittajana maaherra Ahti Pekkala. Alueet on merkitty maarekisteriin 2.6.1988
Lisäksi kaupunki on alueelta vapaaehtoisuuteen perustuen suojellut alueita, joten suojelussa on tällä hetkellä 740ha, mukautettuna metsätalousvyöhykkeenä 140ha ja metsätalousvyöhykkeenä 1650ha. Oma kantani on, että Sanginjoelle tarvitaan monimuotoisuutta – suojeltua aluetta osittain, mutta myös hoidettua metsätalousvyöhykettä, jossa ryteiköt on harvennettu niin, että puolukat ja metsäsienet ovat ihmisten ulottuvilla.
Toinen erittäin paljon tunteita kuohuttava asia on Viinivaaran pohjavesihanke. Olin taannoin Haukiputaalla asukasyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa, jossa kaikki muut asiasta ohjelman mukaisia puheenvuoroja käyttäneet olivat visusti hanketta vastaan, paitsi Oulun Veden Lähdemäki ( on siinä miestä nimellä paiskattu). Esitinkin puheenvuorossani vapaasti hyödynnettävän idean, jossa olivat tasapuolisesti edustettuina niin kannattajat kuin vastustajat. Vasta tällainen tilaisuus tuo oikeat argumentit esille, joiden perusteella kuntalaiset saavat vapaasti muodostaa oman käsityksensä asiasta.
Tällä hetkellä asia seisoo Vaasan hallinto-oikeudessa, jonne asiasta on tehty valitus. Hanke maksaisi toteutuessaan n. 80 miljoonaa euroa. Itseäni hankkeessa häiritsee suunnattomasti se, että alun perin varajärjestelmäksi kaavailtu hanke onkin nyt kääntynyt pääjärjestelmäksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että jatkossa Oulu ottaisi oman juomavetensä Viinivaarasta eikä enää Oulujoesta. Sillä samalla pohjavedellä huuhdeltaisiin sitten WC-pytyt ja pestäisiin pyykit– kaksoisputkitus ei kuulemma tule kysymykseenkään. Teknologiakaupunki Oulu ei siis ole osannut ratkaista asiaa teknisesti kestävällä tavalla?
Viinivaarasta päättäminen siirtynee syksyn kultavaalien jälkeiselle ajalle, jolloin voidaan Viinivaarasta nostaa tarvittaessa Uuden Oulun kuntavaaliteema. Toivottavasti tuolloin järjestetään tilaisuuksia, joissa mitellään voimia niin vastustajien kuin kannattajienkin kesken. Luulisi tällaisen keskustelutilaisuuden innostavan myös kaupunkilaisia.
Kastellin monitoimitalon elinkaarimalli herättää myös poliittisia intohimoja. Kaupunginhallitus kun viisaudessaan teki oman elinkaarimallinsa, jossa palvelut päätettiin kaupunginhallituksen päätöksellä antaa asfalttifirmana paremmin tunnetun Lemminkäinen Talo Oy:n järjestettäväksi. Jotta palvelut saataisiin Lemminkäiselle kannattavaksi, lisättiin pakettiin vielä 15 päiväkodin ateriapalvelut. Varsinainen talonrakennus tehdään omaan taseeseen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että Lemminkäinen rakentaa ja kaupunki maksaa! Tulevan toimijan kanssa on tehty salainen sopimus, jossa palvelut ja tilan käyttö annetaan asfalttifirmalle 25 –vuodeksi. Tilanne on varsin erikoinen, kun Uutta Oulua ollaan rakentamassa ja kaikille viranhaltijoilla on 5 vuoden irtisanomissuoja. Siis viranhaltijoilla, tämä ei koske sijaisia.
Demareiden valtuustoryhmä teki oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen päätökseen, sillä seurauksella, että palvelupaketista otettiin pois 15 päiväkodin ateriapalvelut, mutta muutoin kh katsoi äänestyksellä, ettei ole syytä muuttaa jo tehtyä päätöstä. Siis ei anneta asiaa valtuuston päätettäväksi!
Sunnuntaina ryhmämme miettii, mitä asialle tehdään. Edessä on valituksen tekeminen hallinto-oikeuteen.
Henkilöstöjärjestö JHL on myös tehnyt oikaisuvaatimuksen samaan päätökseen. Heidän vaatimus ei ole vielä ollut kh:n käsittelyssä.
Tällaisia akuutteja asioita on käsittelyssä. Toivottavasti tämä aukesi lukijoille. Paljon on työtä jäljellä. Kuten Foorum24:n kolumnissa kerron, demareiden valtuustoryhmä on tehnyt ja tulee tekemään ihmisten näköisiä päätöksiä, herkällä korvalla kuunnellen.
Saapi soittaa, saapi kirjoittaa, saapi ottaa tähänkin kantaa…
.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
