perjantai 18. maaliskuuta 2011

Miten terveydenhuolto järjestetään seuraavalla vaalikaudella?

Isoimpia kysymyksiä tulevalla vaalikaudella on valtiontalouden rahoitus ja sen myötä terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitus.
Uusi terveydenhuoltolaki , joka astuu voimaan toukokuussa, ei ota suoranaisesti kantaa järjestämisvastuuseen, eikä sen myötä terveydenhuollon rahoitukseen. Jo nyt on tehty päätöksiä, joiden mukaan kasvaneet asiakasmaksut ovat korkeimmat euro-alueella - joten tämä tie lienee kävelty loppuun.
Jo nyt Kelakorvauksilla tuetaan 14% :lla terveydenhuollon kustannuksista, joista suurin osa suuntautuu yksityissektorin tukemiseen. Siis senkään kasvattaminen ei ole mahdollista! On esitetty arvioita siitä, miten kävisi, jos Kela-korvauksia kasvatettaisiin - alentaisiko se esim. lääkäripalkkioita vai ohjautuisiko se suoraan pörssiyhtiöinä toimivien suurten lääkäriasemien osakkeenomistajille? Näin todennäköisesti kävisikin.
Mitkä keinot siis ovat jäljellä? Verojen korottaminen ei mene läpi, sillä niin suurta vastustusta se saa kansalaisissa aikaan.
Minusta asiakasmaksuja ei pidä enää korottaa. Voimaan tullut palvelusetelilaki johtaa jo nyt siihen, että palvelusetelin käyttäjät pannaan maksamaan osa saadusta palvelusta. Turha sitä on puolustella sillä, että ostot tapahtuvat kunnan taholta – tämähän on suoraa verorahoitteista tukea yksityisille toimijoille. Palveluseteli saa kansalaiset myös eriarvoiseen asemaan – osa pystyy hyödyntämään sitä, jkoska pystyvät maksamaan omavastuuosuuden – osa jää kuitenkin palvelujen ulkopuolelle. Näin pienillä piiloratkaisuilla ohjataan pikkuhiljaa palveluja yksityisille toimijoille.
Yksityistä palvelutuotantoa toki tarvitaan, mutta miksi ei sitten pitäydytä siinä, että yksityinen toimii puhtaasti markkinavoimien avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että ne hoidattavat itsensä yksityisesti, joilla on siihen varaa, eikä sotketa julkisia verovaroja tähän piiloyritystukeen. Silloin esim. Kela-korvausjärjestelmä voitaisiin avata ja miettiä kohdentamista sinne, missä se eniten auttaa terveydenhuollossa, terveydenhuollon maksukaton alentamiseen, lääkekustannuksiin. Nyt Kela-korvaukset hyödyntävät mm. vakuutusyhtiöitä, jotka pohjaavat vahinkojen korvauspäätökset niihin kustannuksiin, mitkä jäävät jäljelle, kun Kela-korvaus on niistä vähennetty.
Vakuutusyhtiöt ovat tulleet enenemässä määrin myös terveydenhuollon rahoittajiksi. Yhä useampi vakuutusyhtiö kauppaa pienten lasten vanhemmille vakuutuksia, joilla lasten sairaudet hoituvat. Tätä ruokkii myös yleinen asenne saatavissa oleviin, julkisen terveyskeskuksen palveluihin – liian hidasta, liian byrokraattista, liian toimimatonta.
Entä voisiko Suomi ottaa lainaa, jolla rahoittaisi terveyspalveluja? Ei tietenkään – jo nyt jokainen syntyvä vauva saa vaippoihinsa 15.000€:n velat! Tulevalla hallituskaudella tämä suunta on ehdottomasti saatava alas tai Suomen käy kuin Kreikan tai Portugalin – ollaan pian samassa jonossa anomassa avustuksia muilta euro- mailta.
Ei siis ole helppo pesti seuraavilla kansanedustajilla! Ratkaisut, jotka nyt tehdään, kantavat kauas. Jos nyt ei näissä tulevissa ratkaisuissa olla viisaita, maineeltaan hyvinvointia tukevalle suomalaiselle terveydenhuollolle saadaan sanoa hyvästit!