perjantai 22. lokakuuta 2010

Palvelusetelikö pelastaa kunnan terveydenhuollon kuralta?

Oulun kaupungin talousarvio 2011-2012 on kaupunginjohtajavaiheessa – siis kansalaisten käsittelyssä ja palautteita varten. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan on budjettikirjassa useammassa kohdassa ehdotettu palvelusetelin käyttöä mm. mielenterveyspalvelujen tarjoamisessa.

Palveluseteliä on jo aiemmin Oulussakin käytetty vanhuspalveluissa, jonne se ehkä osin soveltuu. Käyttö ollut kuitenkin varsin vähäistä eikä arvioita vaikuttavuudesta ole ainakaan minun tiedossani. Kokemukset siis ovat kuitenkin vielä varsin lyhyeltä ajalta eikä ainakaan valtuutetuille ole esitelty setelin käytön todellisia kustannuksia
Palvelusetelin käyttöä vanhusten palveluissa laajennettiin sittemmin kuukausisiivoukseen ja myöhemmin tehostettuun palveluasumiseen.

Palvelusetelilain (24.7.2009/569) mukaan kunnan vastuulla on se, käyttääkö se palveluseteliä vai ei. Se on siis vaihtoehtona ostopalveluille tai omalle tuotannolle. Ilmaistahan se ei ole, koska palvelu maksaa aina, suuntaus on tässä se, että asiakas ottaa itse omavastuuta omasta hoidostaan.

Tästä palvelusetelistä voi asiakas kieltäytyä, jolloin kunnan on pystyttävä kuitenkin järjestämään tarvittava palvelu julkisella sektorilla. Siis kaksinkertaisen palvelutarjonnan ylläpito, josta toisesta vastaa yksityinen taho! Sekö on kustannustehokasta koko yhteiskunnan kannalta katsoen?
Kaikillahan ei ole mahdollisuutta edes maksaa hoidon edellyttämää omavastuuosuutta.

Palveluseteliä voidaan käyttää kunnan päätösten perusteella. Muutamassa kunnassa on jo tehty päätös käyttää palveluseteliä mm. tekonivelleikkauksiin, lihavuusleikkauksiin ja kaihileikkauksiin. Palvelusetelin tarjoamisesta kunkin potilaan kohdalla päättää yleensä kunnan terveyskeskuksen ylilääkäri. Toivottavasti ei palvelusetelin päättäjällä ole mitään kytköksiä yksityiseen palvelutuottajaan, joka tässä etupäässä hyötyy.

On esitetty arvioita myös siihen suuntaan, että ne, jotka muutenkin hoidattaisivat itsensä yksityisesti Kela-korvauksilla, hoidattavat nyt itsensä julkisen sektorin kautta palvelusetelillä.
Milloin saadaan suomalaisessa terveydenhuollossa aito kilpailutilanne, jossa yksityinen on yksityistä ja julkinen julkista. Nyt meillä on Suomessa vain julkisilla varoilla tuettua yksityistä terveydenhuoltoa. Tuki tapahtuu mm. Kela-korvausten avulla ja nyt tukimuotoja laajennetaan palvelusetelin muotoon.

Laissa sanotaan, että mikäli palveluseteliä ei tarjota, mutta leikkaus tai toimenpide on silti sairauden hoidon vuoksi tarpeellinen, potilaalle on siis järjestettävä hoito joko omassa leikkausyksikössä tai tehtävä lähete muuhun esikoissairaanhoidon yksikköön

Nyt käytössä olevien palvelusetelien hinnat on yleensä arvioitu niin, että potilaan
maksettavaksi jäävä omavastuuosuus on noin neljännes koko hoidon hinnasta, siis noin kolmasosa palvelusetelin arvosta.

Muutama ylilääkäri on kehottanut potilaita tinkaamaan hintaa pois ja neuvottelemaan siitä, kuka tekee esim. leikkauksen halvimmalla. Että sekin vielä!

Ja miten käy, jos palvelusetelillä hoidettaessa tuleekin esim. leikkauksen jälkeisiä ongelmia? Kuka niistä on vastuussa? Julkinen terveydenhuolto tietenkin!
Yksityinen pesee kätensä siinä vaiheessa, on kirjannut palvelusetelin höydyn tulokseen. Viimekädessä erikoissairaanhoidon omistajana oma kunta maksaa koko lystin. Ja se ei ole halpaa lystiä!

Ei kommentteja: