Visioita Uuden Oulun kaupunkisuunnittelusta

Ihmiselle, joka asuu täällä pohjoisen tundralla, on olennaista, että on katto pään päällä. Siis koti. Mitä kodilta odotetaan? Ainakin se, että asumisen kustannukset ovat kohtuullisia. Tiedotusvälineissä esiintyy aika ajoin hersyviä otsikoita, joissa ” asuntomarkkinat reagoivat”, asuntojen hinnat ”kelluvat”, ”ylikuumenevat”. Villejä termejä, joilla pyritään kuvaamaan kulloinkin yhteiskunnassa valitsevaa asumisen tilannetta.

Asumisen kustannukset tulisi olla kaikille kohtuullisia ja niiden tulisi toimia kuntalaisten/kaupunkilaisten ehdoilla. Ihmiset odottavat, että asunnot olisivat viihtyisiä, esteettisiä, turvallisia, toimivia ja kestäviä - ei pieniä luukkuja, kuten nykyisin, joilla tavoitellaan asunnoissa sitä voiton maksimointia. Kuvitelkaa kaksi ihmistä asumassa 56m2:n kaksiossa, johon on noihin neliöihin pukattu vielä sauna. Vastaavasti taas omakotitalot ovat äärettömän suuria, herää kyllä kysymys, kuinka nelihenkinen perhe tarvitsee 350 m2?

Asunnon pitää joustaa elämäntilanteiden mukaisesti. Yhä enemmän pitäisi olla nk. monen sukupolven asumisratkaisuja, joissa tapahtuisi luonnollinen siirtymä
”mummolan puolelle”, kun vanhemmilla on tarve luopua omakotitalon hoitamisesta. Tuolloin voisi nuorempi sukupolvi lunastaa ”päätalon” itselleen. Kuvitelkaapa, kuinka ihanaa asumista tuollainen olisi kaikille osapuolille. Kun lapsenlapset esim. sairastelevat, olisi isovanhempien hoito ihan lähellä.
Asumisen tulee kuitenkin olla osa ehjää yhdyskuntarakennetta, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja kattavat palvelut.

Millainen tulisi asunnon olla?

Paineita on ennen kaikkea vuokra-asuntojen suuntaan, tulevaisuudessa varmaankin yhä enemmän. Iso osa työn perässä muuttajista muuttaa ainakin alkuvaiheessa vuokralle. Lisäksi talouslama lisää aina vuokra-asumisen suosiota ja samaan suuntaan vaikuttaa myös työmarkkinoiden muutos. Uudessa Oulussakin pitää huolehtia riittävästä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannosta.
Suomessa asuntokuntien määrä kasvaa nopeammin kuin väestön määrä. Tämän seurauksena asuntokuntien keskikoko on pienentynyt jatkuvasti,(yksin asuvat,hajonneet perheet.

Millaista maankäytön suunnittelua harjoitetaan Uudessa Oulussa?

Logistiikka- ja maankäyttöstrategia luo perustan ja kokoaa Oulun kasvukeskuksen yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Seudulle tulee kehittää yhteisen yleiskaavasuunnitelman avulla yritysalueita, keskustoja, palveluja ja asuntoalueita.
Siis kehittää koko Uuden Oulun aluetta kokonaisuutena.

Liikenneolojen parantaminen vahvistaa Oulua kasvukeskuksena ja sen toimivuutta ja kilpailukykyä. Saman alan teknologiayritykset hakeutuvat toistensa läheisyyteen. Palveluverkostojen alueellisella kokonais-suunnittelulla saadaan lisää tehokkuutta, jolloin myös asuntotuotantoa ja luontokohteita voidaan markkinoida koko mittakaavassa.

Logistiikka- ja maankäyttöstrategia johdattaa palvelujen tuottajat yhteen laatimaan kuntarajat ylittäviä kehittämissuunnitelmia. Yleiskaava on se lähtökohta, joka kokoaa hankkeet ja palveluverkot samaan maankäyttösuunnitelmaan.
Kasvukeskuksen synnyttämä yhteistyö voi laajeta myös se ympärillä oleviin kuntiin, jopa maakunnan reuna-alueille ja siten synnyttää hyvinvointia laajemmalti. Mutta ei ilman systemaattista suunnittelua.

Palvelu- ja liikennejärjestelmään on helppo kytkeä mukaan koko maakunta. Yritysten ja palvelujen synnyttämät työpaikat ja etätyön mahdollisuudet tuovat asukkaita maakuntaan ja vastaavasti tarjoavat työtilaisuuksia koko maakunnan koulutetulle väelle. Vauraus ylittää helposti kuntarajat Oulun naapurikunnissa.
Raideliikenteen kehittäminen palvelisi maakunnan kaikkien kuntien ja yritysten menestymistä.

Onko tulevaisuutta se, että lähiliikenne Oulun seudulla hoidetaan pintametron tapaan kulkevilla kaupunkijunilla? Visioissa ainakin.
Kaupallisiin keskustoihin rakentuvat kävelykeskustat ovat eri kulttuurien kohtaamispaikkoja ja innovaatioiden syntysijoja. Näihin kaikkiin uusiin haasteisiin vastataan kasvukeskuksen elinkeinopolitiikalla, maankäytöllä ja liikenneratkaisuilla.

Entäpä Uuden Oulun kaavoitus?

On tärkeää, että yritysalueiden, keskustojen ja asuntoalueiden kaavoitus ajoitetaan vastamaan tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin. Kasvukeskuksen oikeusvaikutteiset yleiskaavat ollaan yhdistämässä kokonaissuunnitelmaksi, jota sitten jatkossa päivitetään jatkuvasti. Suunnitelma on päätöksenteon ja yhteisen elinkeinopolitiikan ja ennen kaikkea yhteisen maankäytön strateginen työkalu.

Palvelujen mitoitus ja verkostot suunnitellaan eri toimialojen yhteistyönä. Sähköisessä muodossa oleva tietopankki ja yleiskaava ovat kaikkien toimijoiden saatavilla ja käytettävissä omassa kehittämistyössä ja markkinoinnissa.

Tärkeää Uuden Oulun elinvoimaisuuden kehittymisen kannalta on, että yritysalueet profiloidaan kasvualojen mukaan, ja yritysten sijoittumista ohjataan muodostamalla nk. klustereita. Lisäksi on olennaista, että kuntakeskusten elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä vahvistetaan mm. laajoilla kävelykeskustoilla koko Uuden Oulun alueella. Maankäyttöstrategian tärkeimpiä tehtäviä on taata keskustojen kehittyminen ja asuinmahdollisuuksien monipuolisuus.

Millainen on siis viihtyisä elinympäristö

Tutkimuksissa on havaittu, että yritykset sijoittuvat sellaisiin kaupunkeihin, missä niiden henkilöstö haluaa asua. Osaajat edellyttävät elinympäristöltään korkeaa tasoa ja laadukasta palvelutarjontaa. Uuden Oulun sanotaan olevan meren ja kolmen joen kaupunki. Yhä enenemässä määrin tämä vesistöjen läheisyys pitää huomioida myös kaavoituksessa. Mutta jälleen kerran korostan, että se pitää tehdä huolellisella ja pitkälle tulevaisuuteen visioivalla suunnittelulla.

Ihmiset vaativat asuntoalueilta, että niiden on oltava viihtyisiä ja turvallisia, päiväkotien ja koulujen vaihtoehtoja tarjoavia, keskustojen vilkkaita ja monipuolisia, kaupunkikuvan kaunis ja ympäristön huoliteltu. Siis alueita, jotka suorastaan pursuavat elämää, yhteisöllisyyttä ja iloa.